Pappaa

Oli viime lauantaina pikkujoulut. Teemalla tule sellaisena kuin et ole. Pukeuduin papaksi. Olisin halunnut risteilyisännäksi, mutta kirpputorilta ei löytynyt sopivaa merikarhun lakkia. Pappaneuletakki löytyi ja sen taskuun laitoin rekvisiitaksi lotto- ja pitkävetokuponkeja. Löytyi myös uudenveroinen pappalakki. Sellainen perinteinen Fredriksonin korvaläpällinen villakangaslakki. Ihan hyvin voisin ollakin pappa, kun ne saavat käyttää näin mukavia vaatteita.

Paras lakki pitkään aikaan.

Mitähän se oikein minusta kertoo, että aion käyttää näitä pappavaatteita kyllä ihan arjessa kyseisten teemapikkujoulujen jälkeen. Lakki käy äärimmäisen hyvin pyöräilykypärän alle ja neuletakkikin on sataprosenttisesta merivettä kestävää merivesivillaa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Virallista

Osa teistä saattaakin tämän jo tietää, mutta kerrotaan nyt tässäkin mediassa, että nyt se on virallista: koira on tulossa meille! Aiemmin tällä viikolla käytiin pentuja katsomassa ja valittiin sieltä sellainen yksilö, joka oli alusta asti luottavainen ja kovin tuttavallinen. Nukahti ensin pää kämmenelläni, sitten nukkui makoisasti vuorotellen molempien sylissä ja syömisenkin jälkeen kömpi takaisin syliin vetämään sikeitä muun porukan mennessä pentulaatikon taakse kasaan nukkumaan. Otettiin tämä sitten merkkinä siitä, että kyllä se taitaa haluta olla meidän kanssa. Kerta kaikkiaan sympaattinen tyyppi!

Baby-panta!

Kotiin pentu saadaan vielä ennen joulua. Nyt on sitten aikaa lukea vielä koirakirjoja, tehdä excel-taulukoita, hankkia erinäistä koiratavaraa ja paketoida pöydän alla levällään olevia johtoja. Jes!

Heppahaalareita

Jotta varmasti te kaikki olisitte nähneet kaiken, niin laitan jakoon nämä eilen näkemäni erikoisuudet. Kyseessä on nimittäin hevosten pyjamat ja kokohaalarit, joita myydään Facebook-kaupan kautta.

Jumpperiponi hyppää!
Kuva Shwmae Products LTD:n Facebook-sivulta.

Siis voisi ajatella, että ei ole totta, mutta kun on! Ja siis hevosten erityisvaatteiden ympärillä pyörii näköjään ihan oikea bisnes. Nimittäin lihaksille tukea antavia, verenkiertoa voimistavia, kuona-aineita poistavia ja  palautumista tehostavia kompressiovaatteita tehdään kuin tehdäänkin myös hevosille.

Tällaisiltä ne puvut näyttävät!
Kuva Hidez.

Ja jos joku miettii, että mitenhän ihmeessä tuollainen kompressiohaalari sitten oikein sujautetaan hevosen päälle, niin tällä laillahan se käy:

Ettäpä sellaista!

Pöllöä

Olen tätä uutista nyt jakanut muuallakin, mutta kyllä tämä ansaitsee tulla myös blogissa mainituksi. Nimittäin kyseessä on viikon tai kuukauden tai vuoden sympaattisin uutinen, joka kyllä kertaheitolla palauttaa uskon ihmiskunnan hyvyyteen. Varmasti ikimuistoinen hetki on ollut melojalla, kun polut kohtasivat järvellä pienen pöllön kanssa. Ja puhelen tietenkin tästä uutisesta: Meloja löysi uivan pöllön keskeltä järveä.

Kuva Pentti Taskinen.

Tämä toinen uutinen valottaa pöllön tarinaa lisää: pöllö pääsi  koettelemuksensa jälkeen lämmenneenä jatkamaan taas matkaansa. Jos tämä tarina ei herätä mitään tunteita lukijassa, niin sitten on kyllä lukijassa jotain pahasti vinossa.

Valoa

Viime viikon perjantaina kun kääntyi marraskuulle, niin laitoin jo valon ikkunaan. Tähden ostin aikoinaan Tukholmasta Åhlénsilta ja edelleen se on kyllä mieluinen. Sopiva koko, sopiva määrä sakaroita, sopiva kuviointi. Mutta on se kyllä joka kerta yhtä vaikea asetella ikkunaan niin, että se on joka suuntaan suorassa ja keskellä!

Valoa pimeyteen.

Onhan tämä nyt ehkä vähän etukäteen ikkunassa, mutta toisaalta eihän tämä mikään jouluvalo olekaan vaan ennemmin vaikka pimeysvalo. Toisaalta kun kerran glögikauden avasin jo lokakuun puolivälissä, joten onhan se nyt aikakin laittaa jotain sopivaa tilpehööriäkin esille.

Åhlénsin joulusäläsivua katsottuani tuli muuten taas innostus alkaa tikuttaa neulalla villasta poneja tai tarkemmin sanottuna dalahästejä. Luotto on tällä hetkellä vielä kova, että saan aikaan tätä hienompia.

Julpynt 49kr, kuva täältä.