Hör

Lähes käsistä on lähtenyt tämä ravitouhu. Parin kuukauden sisään on nyt tullut enemmän kokemusta raveista kuin varmaan koko aiemman elämäni aikana yhteensä. Mutta menköön nyt kun on mennäkseen! Kävin nimittäin jälleen raveissa ja tulihan sitä lappua taas täytettyä parissa lähdössä. Illan saldo jäi plussalle kokonaiset euro kaksikymmentä, kun toisessa lähdössä veikkasin kaksi hevosta kolmen parhaan joukkoon. Enemmän olisi tullut, jos vain olisin pelannut samat hevot kaksarina. Enpä uskaltanut, vaikka aloittelijan tuuri ja päivälle osunut hyvän mäihän striikki olivat puolellani.

Näin se käy.

Ilokseni kanssaravikävijäni innostui lajista ja pelaamisesta myös. Hyvin hän haisteli oikeat hevoset, mutta ei troikat kantaneet aivan voitoille asti kuitenkaan. Kiehtovaa oli taas kerta kaikkiaan, joten suosittelen lämpimästi itse kutakin kokeilemaan edes kerran elämässä! Mielenkiintoista katsottavaa olivat ravien jälkeen myös tulosten yhteydessä lähtöihin merkityt rangaistukset ohjastajille ja valmentajille. Sakkoja oli langetettu mm. ahdistamisesta, laukkaavan hevosen varomattomasta ajosta, liian ahtaaseen rakoon ajamisesta, kielletystä ajotavasta, radan reunuksen ylittämisestä ja kengittä ajamisen ilmoittamisen laiminlyönnistä. Parin vuoden takaisessa suosikkipelissäni Horse Racing Managerissa on siis vielä aika paljon kehitettävää realismin suhteen, kun ei siinä mitään sanktioita koskaan saanut.

Kuva täältä.

Turvassa

Jo on. Parisen vuotta sitten Ruotsiin muuttaessani ilmoitin Kelalle poistuvani määrätyksi ajaksi maasta. Silloin sain jatkokysymyksen, että kuulunko Ruotsissa työskennellessäni Ruotsin sosiaaliturvan piiriin. Selvitin asiaa ja vastasin saamani tiedon perusteella, että en kuulu. Nyt sitten olen varmaan hengannut jollakin ei kenenkään maalla, sillä Kelalta ilmoittivat, että en tällä hetkellä kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Hainpa sitten lomakkeella pääsyä takaisin Suomen sosiaaliturvaan. Päätös tuli eilen postissa.

Päätös Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta: Teihin sovelletaan Suomen sosiaaliturvasäädäntöä. Olette hakenut Suomen sosiaaliturvan soveltamista 18.2.2012 alkaen.
Soveltaminen: Sovelletaan 18.2.2012.
Perustelut: Oleskelette Suomessa 18.2.2012 alkaen. Olette tullut ulkomailta (Ruotsi).

Lisäksi kirjeessä oli lisäperusteluita, kuusi riviä erinäisiä sovellettavia lainkohtia ja valitusosoitus. Kuinkahan tavallista muuten on, että henkilö ensin hakee Suomen sosiaaliturvan piiriin, saa puoltavan päätöksen asiassaan ja sitten valittaa tästä päätöksestä? Että ei kun en minä haluakaan, perukaa tämä heti.

On kyllä kovin raskaslukuisia nämä viralliset paperit aina. Kyllähän tämänkin lauseen ymmärtää, mutta kyllä siinä aika paljon sattuu ja tapahtuu:  

Suomeen muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien,
edellyttäen, että hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan 

ja että hänellä lisäksi on yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, 

milloin häneltä sellainen vaaditaan.

No mutta pääasia on, että turvassa ja piirissä ollaan. Eilen kävelin omakotitaloalueen läpi kadun aurinkoista puolta, ja mukava oli huomata, että monenlaista jo kasvaa maasta. Papatkin olivat sitten intoutuneet halonhakkuuseen ja kuokkimiseen. Tämä kuva kuvaa hyvin tämänhetkistä sesonkia.

Välikausi.

Hupeja

Taannoin postasin talosta, joka näyttäisi hymyilevän. Tai talo siis hymyili eikä vain näyttänyt hymyilevän. Tuolloin toivoin, etten olisi ainoa, joka näki talon hymyilevän. En tosiaan muuten ole. Tässä muutama kuva, joihin olen törmännyt, ja jotka naurattavat niin sanotusti ihan liikaa.

Kuva täältä.

Kuva täältä, jossa muitakin vastaavia kuvia.

Tätä kiikarikuvaa en muuten voi katsoa tekemättä itse samanlaista ilmettä kuin noilla kiikareilla on! Sokerina pohjalla vielä tämä sorsaksi naamioitunut koira:

Kuva täältä.

Sellaisia ajatuksia tähän sateiseen maanantaihin!

Ständiä

Eilen oli hyvä päivä, kun käppäilin ja katselin ympärilleni auringonpaisteessa vain ohut kevättakki päälläni ja kevätkengät jalassa. Toisaalta johan tässä kohta on vappu, niin sietääkin lämmetä ja lumen sulaa. Silti oli hyvä fiilis ja koin läsnäolon tunteen. Tässä sitten viime kuuleman olen myös kasvanut 2 senttiä! Kannattaa näköjään oikaista ryhti ja mitata itseään aina kerran kymmenessä vuodessa.

Eilen oli hauska päivä siltäkin kantilta, että katsottiin kotisohvalta live-stand-up-streamia Live Music Stagelta. Pääesiintyjänä oli itse Ismo ja olihan keikka muutenkin elämys, kun kerrankin sai katsoa läpänheittoa villasukat jalassa. Mikä ettei neljän euron kokemus siis.

Keikalla.

Tänään on sitten vuorossa baarikomiikkaa ihan paikan päällä ja ihan ilmaiseksi. Siellä tosin kuulee muun yleisön reaktiot paremmin, joten ei ehkä tule höristyä niin epäkorrekteille jutuille kuin eilen. Saa nähdä.

Ärgh

Useimmat minut tuntevista saattavat tietää, että kaikenlaisten lomakkeiden täyttäminen on mielestäni yksi vittumaisimmista arjen askareista joita kuvitella saattaa. Viime aikoina olen tarvinnut erästä tiettyä lomaketta Ruotsin puolelta, koskapa se vaikuttaa lomakeasioihini näin Suomen puolella.

Suomen konttorissa A neuvoivat minut ottamaan yhteyttä konttoriin B, jotta saan tarvittavan lomakkeen. Konttorista B vastattiin, että he eivät kuule hoida näitä asioita ollenkaan, vaan minun täytyy ottaa yhteyttä konttoriin C tai vaihtoehtoisesti konttoreihin D, E, F tai G riippuen syistä, joita en tainnut edes täysin ymmärtää. Otin sitten yhteyttä konttoriin C, josta pyydettiin konttorin H:n yhteystietoja. Nämä selvitin ja laitoin eteenpäin, ja sitten alkoi odotus. Lopulta laitoin sähköpostia konttoriin C, että millähän tolalla asiani on. Tämän viestin jälkeen kului puolikas päivä, ja sain sähköpostiini sen perhanan lomakkeen. Eli nyt kun sain tämän toisen lomakkeen, niin pääsin sitten täyttämään sen alkuperäisen lomakkeen, joka tarkoituksena oli.

Täytyypä tähän liittyen kertoa joku kerta tarina siitä, miten sain ruotsalaiset veronpalautukset tililleni. Se oli melkoinen farssi myös. Onneksi oloa kuitenkin helpottavat vuoden ensimmäiset Ampparit.

Mehujään kuva täältä.

Hiekkoja

Parin sisällä vietetyn flunssapäivän aikana ovat lumet sulaneet aika tehokkaasti. Miten voikin ihminen ilahtua pelkästä hiekoitushiekkaisesta pätkästä katua! Auringon sulattamilla kohdilla voi ajaa pyörällä jo hyvää haipakkaa. Toki varjoisat paikat ovat illan mittaan edelleen sitä jäistä koppuraa, mutta jos se nyt oikeasti olisi kevät jo. Vielä kun aikanaan tuo hiekka saadaan pois niin vielä parempi tulee!

Puhdasta asfalttia!

Eilen olin syntymäpäiväjuhlilla. Samalla vietettiin jonkinlaista epävirallista pubiväittelijöitten kokoontumisajoa, sillä illan mittaan käytiin kiivaita keskusteluja monenlaisista asioista maan ja taivaan välillä. Alla kärjistetty esimerkki.

   Henkilö A: Hevoset ovat luonnostaan nöyriä ja miellyttämishaluisia eläimiä.
   Henkilö B: No eivät kyllä ole.
   Henkilö A: Kyllä ne minusta ovat.
   Henkilö B: Yksikin seisoi jalkani päällä kiusallaan eikä nostanut kaviotaan vaikka käskin.
   Henkilö A: En usko että hevonen osaa ajatella niin monimutkaisesti, että tekisi mitään kiusallaan.
   Henkilö B: Kyllä niitä on hevosia, jotka tekevät tarkoituksella kiusaa.
   Henkilö A: On varmasti monenlaisia yksilöitä, mutta silti sanon, että periaatteessa ovat nöyriä.
   Henkilö B: Eipäs.
   Henkilö A: Juupas.
                   [ ... ]
   Henkilö B: Kyllä hevosia saa pelätä, kun niitten takaa kulkee.
   Henkilö A: Älä kulje sieltä hevosen takaa. Ei hevosia pidä pelätä, mutta kunnioittaa täytyy tietenkin.
   Henkilö B: Pelätäpäs.
   Henkilö A: Kunnioittaapas.
                    [ ... ]
   Henkilö B: Kyllä ne ottavat sen valta-aseman heti jos mahdollista.
   Henkilö A: Mutta eivät ne osaa tehdä sitä pitkällä tähtäimellä, vaan elävät ennemmin hetkessä.
   Henkilö B: Ihan varmasti muuten tietävät mitä ovat tekemässä.
   Henkilö A: No ehkä jotkut delfiinit osaavat ajatella noin, jos ne kykenevät pelaamaan shakkiakin.
   Henkilö B: Onko jotain tilastoa näyttää tuosta delfiinishakista?
                    [ ... ]

Jos täysin diplomaattisesti olisi käyty sama keskustelu, se olisi mennyt jotakuinkin näin:

   Henkilö A: Hevoset ovat luonnostaan nöyriä eläimiä.
   Henkilö B: Ahaa. Oman kokemukseni mukaan eivät ihan välttämättä ole.
   Henkilö A: Eivät toki kaikki ole, mutta aika moni.
   Henkilö B: Monenlaista hevosta on olemassa varmasti.

Luojan kiitos että aina ei tarvitse olla diplomaattinen.

Raviloita II

Pääsiäinen meni ohi leppoisasti. Neljän päivän vapaapäivärupeaman kohokohta oli, kun pääsin käymään ajamassa ihan oikealla ravihevosella! Kevätauringon paistaessa oli tarkoitus ottaa muutama kierros mummoravia, mutta kyllä siinä sellaista haipakkaa mentiin, että lumipaakut vaan ropisi ajolaseihin. Erittäin hyvin säilynyt eläkeläinen oli siis kyseessä!

Touhusta kiinnostunut eri hevonen.

Oli kyllä mahtava kokemus ja melkoinen adrenaliinipiikki. Ei ollut aivan helppoa kuitenkaan, vaikka hevonen olikin ihan ammattilainen. Lumipenkassa ei käyty kuitenkaan kertaakaan. Täytyy jonain päivänä järjestää itselleenkin sellainen hevonen, jonka kanssa voi myös kärrytellä kohti auringonlaskua.