Randomia

Luoja soi ja joulun yli päästiin. Joulukuun alkupuolella paikallisessa kauppakeskuksessa oli lapsia tanssittamassa jonkinlainen kilpikonna-dinosaurus-asia, jolle nauroin ihan vedet silmissä ja josta sain pari tärähtänyttä kuvaa otettua. Tämä kuva piti lisätä tietenkin tänne blogiin jouluaattona, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
 

Tämä droppasi kuin se olisi hottia.

Joulun alla oli kylässä myös koira, jolle tuunailin muun muassa ranskalaisen letin sekä Lady Gaga -tyylisen rusettikampauksen. Suunnittelen jo uraa koirien hiusstylistinä.

Lempihiusmalli.

Lisäksi joulun jälkeen kävin hakemassa postista japanilaisen laivatuttavani lähettämän karkkipaketin. Itsehän lähetin hänelle Moomin stuffia eli muumiposterin, muumimagneetin ja muumikortin. Kirjekuoreenkin piirsin muumin ja vastaanottaja oli luullut sitä ensin ihan painetuksi. Eikö sitä nyt jokaisen suomalaisen pidä yksi muumi osata piirtää? Varsinkin mallista.
 

Missä häntä?

Paluupostissa sain sitten tosiaan niitä japanilaisia karamellejä. Olivat kyllä hyviä ja kivoissa paketeissakin. Pitää joskus varmaan joku pienimuotoinen Fazer-satsi lähettää vastavuoroisesti.
 

Omnom.

Loputonta

Ei päästy perjantaina sittenkään nauttimaan maailmanlopusta, kuten radiotoimittaja asian ilmaisi. Maailmanlopun meininki oli kuitenkin kaupoilla, kun ihmiset hamstrasivat hirveällä höngällä syömisiä. Alkossakin tuntui hyvin käyvän kauppa. Huomenna se sitten olisi jouluaatto taas.

Koko päivä huomenna aattoa.

Koko päivän, jos luoja suo.

Hymyilyjä

Tällä kertaa tällainen tilannepäivitys: kylmä se vaan jatkuu ja kiristyy. Onni on lämpimät talvikengät! Tässä lähitienoilla käveleskellessäni olen ohittanut erään talon useasti. Yksi kerta ohi mennessäni huomasin, että tuo talohan muuten hymyilee ohikulkijalle! Tämän jälkeen aina ohimennen olen katsonut talon seinää ja hymyillyt takaisin. Tänään oli pakko ottaa siitä talosta ihan kuva, vaikka tunsin itseni enemmän tai vähemmän stalkkeriksi. Hyvä fiilis tulee joka kerta tuosta, oli pakkasta tai ei.

Hyväntuulinen talo.

Ja toivottavasti joku muukin näkee tämän saman asian nyt että en ihan sekaisin ole päästäni.

Joulukukkia

Tänään otin taas yhden askeleen kohti keski- ja eläkeikää käymällä kukkakaupan kranssinsidontatunnilla. Kranssien lisäksi puheenaiheena oli jouluisen leikkokukka-asetelmat, joista esimerkki alla. Hopeisen hileiset joulupallot toivat viimeistään sen kivan sesonkilisän asetelmaan. Tai sitten eivät. Minusta eivät, mutta makujahan on tunnetusti monia.

Kukkakori.

Samalta reissulta sain vihreitä kuulia sekä joulukukaksi alennusorkidean, kiitoksia! Tukholmassa asuessa innostuin näistä kieltämättä, tässäpä vielä yksi blogin suosikkikuvistani. Näin isoa ei ole ennen ollutkaan, toivottavasti säilyy hyvänä.

Orkidea XXL.

Joulukuusta ei tänä vuonna sitten tulekaan, mutta onneksi on sentään pari pientä pöytämallihavua. Itsenäisyyspäivänä toinen heistä toimitti pöytäkoristeenkin virkaa, kun ei saatu illallisille enää mistään sinivalkoisia kynttilöitä. Tänään saatuun sypressiin olisi myös kiva saada koristetta. Origameja, perhaps?

Siniristilippumme.

Pippereitä

Muutamana vuonna on tullut askarreltua piparkakkutaloja joulun alla, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Tosin tänä vuonna tuunasin taloani sen verran, että hahmottelin siitä hevospainotteisen rakennelman. Vuosi sitten ostetut dalahäst-muotit ovat lunastaneet hintansa jo useasti. Vaikka totuuden nimissä myönnän, että ovat nämä ponit todella hankaliakin muotonsa takia: aina tuntuu vähintään korva tai jalka tai kaula liimautuvan pöytään kiinni.

Lähtökohta.

Tallin ikkunoihin sulatin jälleen viinikumikarkit, joista tuli kiva huurteinen ikkunalasi. Väritön nallekarkki on tähän hommaan parasta, mutta asiansa ajoivat myös tällä kertaa käytössä olleet karkit.

Lopputulos

Näissä piparkakkutaloasetelmissa on aina se iänikuinen bugi, että eihän nuo talon asukit ikinä tule mahtumaan tuosta ovesta sisään. Tänäkin vuonna levensin ja korotin ovea, mutta silti mittasuhteet ovat pielessä. Ehkäpä nämä ovat sitten jotain puolivillejä pipperihevosia, joita eivät seinät pitele.

Lasiasioita

Eilen saapuivat taannoisen lasikurssin tuotokset kotiin! Ihania juttuja. Näitä kopeloidessa ja ihastellessa meni äkkiä parikin tuntia. Viimeiseksi ohuesta lasista leikkaamani elämän tikapuut onnistuivat yllättävänkin kivasti. Näitä voisi asetella vaikka joulukuuseen, jos sellainen tulisi.

Näitä on 14 kappaletta.

Joulukuusenkoristeita harjoittelin useampaakin mallia. Näistä tällaisistakin tuli kivoja, vaikka en kyennytkään lisäämään lasilaatan päälle vain epämääräistä mursketta alkuperäisen suunnitelmani mukaan. Näissä näkyy tuo ikkunalasin värikin hyvin. Täytyy tosin keksiä joku kiinnityssysteemi vielä ennen kuin voi mihinkään ripustaa.

12 kappaletta.

Sitten laitetaan vielä kuva kahdesta lasineliöstä, joiden väliin ripautettiin vähän ruokasoodaa. Sooda kupli kauniisti lasien välissä, ja lopputulos on tällainen sormus. Näitä lasikoruja voisin alkaa suunnitella ja tehtailla vaikka työkseni.

Lasia ja kuplia.

Edelleen sanon: kyllä kannatti käydä ja suosittelen lämpimästi muillekin!

Juhla-aiheita

Torstaina oli jälleen itsenäisyyspäivä. Kiva oli ihmisen kävellä hämärtyneessä talvi-illassa ja katsella miten monella ikkunalla oli kaksi kynttilää. Tosin kanssakävelijä ei kokenut kynttiläikkunoita yhtä sympaattisina ja sykähdyttävinä, mikä aiheuttikin sitten lieveilmiönä kynttilöiden ikkunoille asettelun arvostelua. Jostain olin  muistelevinani, että pitäisi vaaksan verran olla väliä kynttilöiden välillä. Saatoin tosin tämän keksiä ihan omastakin päästäni. Ja pääasiahan se toki on, että niitä ylipäätään laitetaan näkyville.

Ollapa ikkunalauta.

Loppuilta sujui kuitenkin hyvässä hengessä. Sauna lämmitettiin myös ihan vain siitä syystä, että sehän on suomalaista käydä saunassa. Lauantaina juhlallisuudet jatkuivat, kun vuorossa oli perinteinen itsenäisyyspäivän illallinen. Siitä ehkä lisää tuonnempana, mutta tässä esimakua mustikkajäädykkeen surauttamisesta.

Liukuvärjäyksen yritystä.

Lisäksi jokeriaiheena täytyy kertoa, että tulin tässä yksi päivä tahattomasti testanneeksi käyttää-sanan eri ulottuvuuksia. Ajatukseni oli sanoa, että käsitteitä käytettiin toistensa synonyymeinä, mutta tähän halusin kuitenkin lisätä sanat 'voidaan todeta'. Hetki piti miettiä, että mitenhän se 'käyttää' sitten oikein vääntyy.  Tätä asiaa googlettaessa tuli vastaan virtuaalinen Ymmärrä suomea -oppimissivusto, jonka tavoite on auttaa ulkomaalaisia oppimaan suomea. Ja sieltähän siis löytyi myös tuon käyttää-sanan mahdolliset muodot! Onneksi kuitenkin suomea ymmärtävä ystävätär osasi neuvoa, että oikeaoppinen ilmiasu kyseiselle lauseelle on voidaan todeta käytetyn. Kovasti käy vain sääliksi suomea opettelevia ulkomaalaisia, kun yrittävät opetella kaiken maailman aktiivin potentiaalin preesensin passiiveja ja mitä näitä nyt on. Huh, hei.

Talvista

Aika kylmiä ilmoja on pidellyt. Miinus parikymmentä tuntuu äkkiseltään ihan lamauttavalta, vaikka toisaalta kylmyys tuo mukanaan kirkkaita päiviä ja kauniita maisemia. Aamusella köpöttelin kuulemaan kommenttia puuhastelustani ja hyvää palautetta sainkin. Ensi viikolla esitarkastukseen!

Matkalla nappasin puhelimen kameralla kuvan jäisestä tenniskentästä. Tästä se ajatus blogin aloittamiseen lähti, kuten tuossa pari postausta sitten horisin. Pienestä voi lähteä ajatus.

Tänään tennistä?

Lähimarketin hedelmäosastolla käydessä silmään otti puolestaan ilmoitus tyhjän banaanihyllyn laidalla. Poloiset banaanit paleltuneet matkalle, voiko kurjempaa kohtaloa olla? Toisaalta pisteet K-kauppiaalle, että kertoi missä vika. Tiedotus kunniaan.

Banaanitkin jäätyneet talvipakkasessa.

Kas kun tulikin kuvatekstistä mieleen, että pitääpä katsoa milloin pääsisi kuuntelemaan kauneimpia joululauluja!

Käsityötä

Lauantai hujahti ihan hetkessä joululahjaksi saadulla lasikurssilla. Oli kyllä todella antoisat kuusi tuntia! Jos ette ole eläessänne vielä leikanneet lasia, niin suosittelen ehdottomasti hankkiutumaan sellaiseen tilanteeseen, jossa voitte kokeilla. Siinä oli jotain ihan taianomaista miten lasilevy leikkaantui nöyrästi ja tarkasti lasiveitsellä vedettyä pienenpientä uraa pitkin. Krits vaan.

Leikkaamisen lisäksi lasista tuli askarreltua monenlaista. Itse keskityin isojen pinta-alojen sijaan lähinnä näpräilyyn ja tuotinkin muun muassa kasan joulukoristeita ja koruja. Voi olla että sulatusuunista nousee onnistuessaan jopa joululahjoja. Kiinnostuneet voivat käydä kyseisen kurssin järjestäneen lasitaiteilijan sivuilla katselemassa lisää. Palaan myös varmasti asiaan jahka saan sulaneet hengentuotteeni käsiini.

Ryhmäläisten tuotoksia.

Tähtiä aseteltuina.

Sunnuntaina kävin Toivolan vanhalla pihalla ja Paviljongissa joulumyyjäisissä. Vanha piha oli mukava kokemus, mutta Paviljongilla taas huomasi sen, miten monenlaista tavaraa sitä myydään ihmisille joulun verukkeella. Valopilkkujakin toki oli ja esimerkiksi erään keramiikkataiteilijan ruukut ja sammakot jäivät mieleen.

Blogin nimi muuten muuttui kahviseuralaisen ehdotuksesta. Huomionarvoisena asiana mainittakoon myös, että talvi alkoi viikonloppuna taas. Täytyy laittaa toppakenkää ja -shortsia päälle että pärjää.